Laulettiin yhdessä jouluisia lauluja. Kajahti karjalaisittain komeasti ja jouluisen juhlavasti ja lämpimästi. Tässä ei ole meneillään illan päättänyt Karjalaisten laulu - se lauletaan seisten. Oikealla Margit Räsänen esittää joulusatua kotitontusta, joka ei kyennyt hillitsemään makeannälkäänsä: tonttu leipoi ystävälliselle isäntäväelleen joulukakun, mutta ehti sen pala kerraallaan ennen aattoiltaa popsia omaan suuhunsa.

Margit Räsänen

Näytelmässä Lopotin kansakoulun oppilaita tunnilla vuonna 1885: vasemmalta Mari (Heljä Suveri), Juho (Veikko Repo), Marketta (Margit Räsänen) ja Anni (Riitta Sainio)

Kurkijoki-Seuran yhtenä teemana kuluvana vuonna on ollut "Kansakoululaitos 150 v". 30 vuotta Lopotin kansakoulussa opettanut H.J.Matikainen (Ahti Kurri) ohjaa tässä pakkasen vuoksi sisätiloissa pidettyä liikuntatuntia vuonna 1885.

Juho suksii oppikirjan opetusten mukaan. Sukset ovat tässä ihan oikeat yhdestä puusta tehdyt, mutta oppikirja vielä puhui eripituisista sivakoista ja kalhusta.

Arpajaiset toivat Mia Routille tällaisen näytelmän teemaan sopivan voiton. Taustalla joulujuhlan ohjelma.

Kurkijoki-Seuran pj Ahti Kurri toivotti juhlaväen tervetulleeksi ja totesi, että elleivät kaikki ole jo arkihuoliaan heittänee,t ne kyllä lämpimän yhteisen hetkemme aikan poistuvat mielestä.

Vpl.Pyjäjärvi-Seuran pj Riitta Hirvonen säesti illan yhteislaulut ja lausui jouluhlamme päätössanat.

Ermo Äikää - perinteen mukaan - piti koskettavan joulupuheensa.

Oopperalaulaja Anssi Hirvonen esitti kolme laulua ja kertoi niiden taustoista. Säestäjänä Riitta Hirvonen.

Kannel soi kauniisti, Liisa Antila soittimensa ääressä.

Jaakko Jukonen ja haitari.

Arkkitehti Netta Böök kertoo Lopotin arkkitehtuurista.

Kotiseutuneuvos Eino Vepsä vauhdissa - tässä totisena, esitelmä oli einomaisen juoheva ja lupsakka.

Kaija Koivusalo juonsi Muistojen Iltamat. Tässä hän esittelee Kurkijoki-Seuran 50-vuotishistoriikkia. Sitä voi tilata seuralta (katso Muuta toimintaa, myyntituotteet).

Kurkijoki oli kantelepitäjä. Kurkijoki-Seuran logoon on ikuistettu virsikannel. Pitäjäjuhlayleisöä viihdytti soitollaan Miina Mäkinen, ei tosin virsikanteleella.

Oppilaat Juho, Mari, Riitta, Marketta, Pekko ja Antti (Kurkijoki-Seuran johtokunta oli pannut itsensä koulunpenkille). Vasemmalta Veikko Repo, Heljä Suveri, Riitta Sainio, Margit Räsänen, Kari Rainio, Antti Laukkanen. Opettajana Ahti Kurri.

Vuonna 1885 Lopotin kansakoulussa oli opettajana 30 vuotta koulua johtanut Heikki J. Matikainen. Oppitunnin jälkeen hän tuli kertomaan kokemuksiaan tuolta 30 vuoden uralta - kaikki ei mennyt kuin Strömössä.

Kurkijoki-Seuran teettämälle seinäkartalle oli kiinnitetty Kurkijoen kansakoulujen valokuvat.

Myyntipöydän takana vas. Margit Räsänen, Heljä Suveri ja Salakarin sisarukset.

Karjalaisen kansan messua varten juhlajumalanpalvelukseen oli koottu upea kuoro.

Kukkapartiot lähdössä muistomerkeille.

Kurkijoki-Seuran johtokunta onnittelemassa 70-vuotiasta Kurkijoki-Säätiötä. Säätiön hallitksen puheenjohtaja Pekka Ahokas ja asiamies, Kurkijokelaisen päätoimittaja Helena Sulavuori vastaanottavat suurennoksen Kurkijoen kartasta, joka sisältyy Kurkijoki-SEuran myyntituotteisiin.

Matti Vanhanen.

Kansantanssiryhmä Revanssi, ohjelmistossa tietysti mm. Karjalan katrilli.

Vuoden Kurki.

Vanhimmalle hautausmaalle pystytetty informaatiotaulu. Kun keskimmäinen hautausmaa otettiin käyttöön 1890-luvun puolivälissä, tälle hautausmaalle haudattin enää pääasiassa perhehautoihin.

Tuokiokuva talkoista keskimmäisellä hautausmaalla. Joukko talkoolaisia on kokoontunut pystyttämään löydettyä, maahan hautautuneena ollutta hautakiveä.

Muistolaatan teksti: "Elisenvaaran pommituksessa 20.6.1944 menehtyi yli 150 siviilihenkilöä. Tällä hautausmaalla olevassa joukkohaudassa lepää 49 Elisenvaaran pommituksen uhria. Rauha heidän muistolleen. Kurkijoki-Seura ja Kurkijoki-säätiö.

Sekä Pertti Poutasen puhe muistokivellä että Ohto Nuottamon viulun sävelet herkistivät suomalais-venäläisen talkooväen. Molemmat ovat Kurkijoki-Seuran jäseniä, Pertin juuret Elisenvaarassa ja Tervussa, Ohton isosisä Emil Nuottamo (Nyholm) oli Kurkijoen kappalaisena 1913-1931.

Talkookeitolle ei tarvinnut monasti käskeä. Keskimmäisen hautausmaan "paarihuone" taustalla. Sen seinällä viime vuoden talkoomatkalla asennetut infotaulut ja opaskartat.

Kurkijoen suurin työnantaja on kalanviljelyslaitos Kala-Ranta. Se on esim. kahtena vuonna antanut kauhakuormaajan talkoolaisten avuksi. Tänä keväänä "kalarantalaiset" olivat käyneet kaatamassa keskimmäisen hautausmaan kiviaidan ja tien väliin kasvaneen pöheikön. Veimme kiitokseksi taulun, joka kertoo venäjäksi Kurkijoen ensimmäisestä kalanviljelijästä: hän oli rovasti Gabriel Hartman vuonna 1860! Kuvassa toimitusjohtaja Timur Gazimagomedov ja lahjataulu.

Karjalan Liiton puheenjohtaja Marjo Matikainen-Kallström toi Karjalan Liiton onnittelut. Juhlapuheessaan Marjo toi esiin esim. sen, että Kurkijoki on itseään suurempi: Kurkijoki tulee esiin usein ja monissa eri yhteyksissä.

Kurkijoki-säätiön juhlavierasjoukkueessa olivat puheenjohtaja Pekka Ahokas, varapuheenjohtaja Tiina Lehto, Kurkijoki-säätiön valtuuskunnan pj Lauri Laukkanen ja säätiön asiamies, Kurkijokelaisen päätoimittaja Helena Sulavuori. Tässä puheenjohtajien iloiset kättelyt.

Tampereen seudun kurkijokelaiset -ryhmä toimii vireästi. Heidän tervehdyksensä ja onnittelut toivat siellä yhtenä kokoonkutsujista toimiva Erkki Kare ja puolisonsa Ritva. Taustalla Kurkijoki-Seuran johtokunnan jäsen ja sihteeri Kaija Koivusalo. Oikealla: Arto Miikkulainen lahjoitti Kurkijoki-Seuralle isänsä Erkki Miikkulaisen kirjoittamat kaksi Kurkijoki-aiheista kirjaa.

Oikealta: Arto Miikkulainen, Veikko Repo ja Ahti Kurri.

Ilmi Kärävä on Kurkijoki-Seuran ansioituneita veteraaneja. Ilmi on syntynyt nykyisen Kurkijoen kotiseutumuseon talossa Kurkijoella - silloin talo oli maanviljelyskoulun opettajien asuntola. Ilmi oli mukana myöhemmin juhlaohjelman historiapaneeliissa.

Hellikki Mattlar oli mukana jo Kurkijoki-Seuran perustamiskokouksessa. Hänet valittiin siinä tilaisuudessa Kurkijoki-Seuran ensimmäiseen johtokuntaan.

Ennen varsinaisen ohjelman alkua juotiin juhlakahvit ja syötiin syntymäpäiväkakkua - muun purtavan lisäksi.

Juhlan juonsi Margit Räsänen.

Tervehdyssanoissaan seuran puheenjohtaja Ahti Kurri kertoi Kurkijoki-Seuran synnystä päivälleen 50 vuotta aikaisemmin. Ahti korosti seuran valtakunnallisuutta ja kiitti seuran aktiiveja ja rivijäseniä siitä, että seura on menestyksekkäästi toiminut tähän asti ja tekee niin jatkossakin.

Arja Rahiala lauloi miehensä Esa Erolan säestämänä kaksi Kurkijoki-aiheista laulua, Laulun Kurkijoelle ja Kurkijoki-valssin.

Juhlapuheessaan Marjo Matikainen-Kallström korosti juurien etsimisen ja tuntemisen merkitystä oman identiteetin löytämisessä. Marjo kertoi itse harrastavansa sukututkimusta ja kertoi, mistä päin eri karjalaiset juurensa ovat. Marjo totesi myös, että kurkijokelaisuuteen törmää usein ja eri yhteyksissä. Hän totesi juhlayleisölle: "Te kurkijokelaiset vaikutatte laajemmalti kuin kuvittelettekaan."

Viulutaiteilija Mervi Myllyoja ja häntä säestänyt kitaristi Juha Lanu saivat yleisön haltiohinsa tulkinnoillaan karjalaisista sävelistä.

paneelissa oli mukana seuran toiminnassa voimallisesti mukana olleita. Puheenjohtajana toimi Kari Rahiala, panelisteina Ilmi Kärävä (oik.), Riitta Sainio, Elsi Laine ja Tapio Nikkari.

"Matkalle Karjalaan" päästiin kurkijokelaiskytkentäisen trion Jorma Kiiski (vas.), Arja Rahiala ja Klaus Kilpi mukana. Esa Erola säestää. Kurkijoki-Seuran historiasta kertovat kuvat vaihtuivat taustalla.

Vuosikokouksen osanottajia Karjalatalon Sortavala-salissa.

Kokouksen puheenjohtajana Kari Rahiala, sihteerinä Kaija Koivusalo. Taustalla Kurkijoki-Seuran jäsenten ikäprofiili.

Kuvateksti