Marraskuisia uutisia 100 wuoden takaa

  • Karjalan radan vihkiminen käyttöönsä lokakuun lopussa v. 1893 oli merkittävä tapahtuma, ei ainoastaan Karjalalle ja Kurkijoelle vaan koko valtakunnalle. Radan avaamista juhlisti Viipurista lähtenyt juhlajuna, jossa arvokkaan kutsuvierasjoukon lisäksi matkusti suuri joukko sanomalehtien toimittajia eri puolilta maata. Niinpä asiasta uutisoitiin valtakunnan lehdissä pääosin matkakertomuksen muodossa. Seuraavassa otteita, joissa kuvataan juhlajunan kulkua Kurkijoen rataosuudella.  

Sanomalehti Mikkeli 4.11.1893: ”Alhon asemalla, joka on 10 km. päässä Kurkijoen asemalta (tarkoittanee Lopottia, toim.huom.), oli wäkeä enemmän kuin tähän saakka muualla, mutta sielläkin, niiinkuin pitkin matkaa, enimmäkseen talonpoikaista kansaa. Innokkaisiin eläköön-huutoihin puhkesi kansa junan tullessa, ja sitten soitti sielläkin soittokunta, kansakoulunopettaja Rasilaisen johdolla, Porilaisten marssin ja ”Oi terwe Pohjola”. Seuraawa asema oli Elisenwaaran kylässä, 15 km. Kurkijoen kirkolta. Lähellä asemaa owat maanwiljelysopiston suurenmoiset suowiljelykset. Muuten on matka Alhosta Ihalan asemalle Jaakkiman pitäjässä yleensä yksitoikkoista suota ja kangasta.”

Päivälehti artikkelissaan 1.11.1893 ja sanomalehti Suomalainen artikkelissaan 8.11.1893 ovat yhtä mieltä sanomalehti Mikkelin kanssa torvisoittokunnan johtajasta, mutta Wuoksi kertoo jutussaan 1.11.1893 ”Saawuttiin sitte kauniilla paikalla olewalle Alhon asemalle, jossa urkuri Palmroosin johtama Kurkijoen torwisoittokunta puhalsi pari kolme laulua”.

  • Kaikkihan tietävät, että ”Käkisalmen markkinoilta ennen sotia, väärän vitosen, isä toi kotia”. Sanomalehti Laatokka kertoo kuitenkin jo 30.11.1889: ”Wäärää rahaa. Eräs kulkukauppias Kurkijoelta on Käkisalmessa lewitellyt wääriä markan rahoja wuosiluwulla 1866. Toimiin hänen wangitsemisekseen on ryhdytty, sanoo W.S.”
  • Kuulutuksia Finlands Allmänna Tidning -lehdessä 1.11.1851: ”Koska vaimoni Helena Juhontytär Kuntzi jo vuonna 1845 lähti Pietariin eikä ole antanut kuulua itsestään, niin kehoitetaan häntä  laissa säädetyn ajan kuluessa ilmestymään ja muuttamaan yhteiseloon kanssani, jos haluaa hän minusta erotetuksi tulemiselta välttyä. Kurkijoki 10.10.1851. Juho Laamanen. Renki Kurkijoen pitäjän Saareksen kylästä. (suomennos kirjoittajan).
  • Uusi Suometar uutisoi 3.11.1893 maanviljelysopistoja koskeneesta päätöksestä: ”Hevossiitosta tullaan wastedes harjoittamaan sekä Mustialassa että Kurkijoella. Kumpaiseenkin paikkaan sijoitetaan suomenrotuinen kruunun orit ja muutamia samanrotuisia emätammoja. ”
  • Kurkijoella asialle ryhdyttiin välittömästi. Viipurin Sanomissa julkaistiin 17.11.1893 ilmoitus: ”Hevosomistajat, hoi! Hyvä siitosori ostetaan Kurkijoen maanwiljelysopistoon. Halukkaat myyjät lähettäkööt tarjouksensa ynnä ilmoituksia hewosen iästä, korkeudesta, sukuperästä, hinnasta ynnä muusta allekirjoittaneelle. O.W.Löfman. Osoite: Kurkijoki
  • Kurkijoelle haettiin uutta eläinlääkäriä vuonna 1907. Sanomalehdissä kerrottiin virkaa hakeneista.  Karjalan Sanomat uutisoi sitten 30.11.1907: ”Eläinlääkärit. Waltakirjan Kurkijoen piirin piirieläinlääkärin virkaan on senaatti päättänyt antaa Saarijärven piirin piirieläinlääkärille K.J.Gummerukselle.” Kaarlo Gummerus oli sitten piirieläinlääkärinä vuoteen 1919 asti, maamiesopiston eläinlääkinnän lehtorina hän toimi vuoteen 1927 asti.
  • Olikohan seuraava eläintauti jo talttunut, kun Gummerus saapui Saarijärveltä Kurkijoelle? Jaakkiman Sanomat kirjoittaa 15.11.1907: Tuntematonta tautia on ilmestynyt Kurkijoen Räihäwaaran kylän sikoihin, tappaen useasta talosta siat sukupuuttoon. Tauti näkyy olewan tarttuwaa laatua, ja on siis oltawa warowaisia. ”
  • Sanomalehti Karjala julkaisi 12.11.1909 sydäntä särkevän ilmoituksen keskellä Kurkijoestakin kertovaa uutissivuaan - ei siis ilmoitussivulla mainosten ja pikkuilmoitusten joukossa, jonne se helposti olisi hukkunut.                      

august_ilmoitus_karjala_lehdessa.jpg