Elokuisia uutisia 100 wuoden takaa

  • Varhaisimpia sanomalehtiuutisia Kurkijoelta on Helsingfors Tidningar -lehden tieto 29.8.1840 (suomennettu):

”Alex. Antinpoika Korjonen Kurkijoen pitäjän Otsalahden kylästä kuuluu hukkuneen”.  Kyllä, kirkonkirjat kertovat, että 23-vuotias talollisen poika Aleksander Antinpoika Korjonen Otsanlahdelta kuoli 26.6.1840, kuolinsyy ”hukkui”. 

  • Suomenmieliset ja -kieliset toivat mielipiteitään esiin jo 1800-luvun puolivälissä. Kurkijoki mainitaan sattumoisin kirja-arvostelussa, joka julkaistiin Sanomia Turusta -lehdessä 30.8.1859. Lopotti oli kirjassa korotettu kaupunkien kastiin – toki Kurkijoella (Kronoborgilla) oli ollutkin kaupunkioikeudet 1600-luvun lopulla:

”… nämät jälkimäiset umpisuomalainen kohta ymmärtää ja ruotsia taitawa suomalainenki on niihin jo tottunut ja tietää mitä niillä merkitään, niin että tämmöinen muukalaisuus mielestämme on tyhjää koreilemista oudoilla höyhenillä. Mintähden suomentaja kirjoittaa ”länsi-etelä, länsi-pohja, itä-pohja, itä-etelä” joita yhdistettyjä sanoja suomalainen ei käytä, waan niiden siaan sanoo lounas, luode, koillinen ja kako, itä Suomessa kaakko, jotka owat yhtä tutut kuin päätuultenki nimet. … Suurin wirhe on että Suomi on saanut ihan uuden kaupungin nimeltä Sloboden 68 s. Laatokan rannalla Kurkijoen pitäjässä, ehkei suomentaja sano koska tämä kaupunki on saanut oikeutensa, eikä Gyldenikään siitä näy tietäneen, koska ei ole korkokarttaansa pannut, waikka siinä on kaikki pitäjät ja kappelitki. Kirjan hinta on 15 kop. ei ole kallis.”  

  • Ei telefoonin saaminen ”pioneereille” kovin yksikertaista ollut. Alholla kauppaa pitänyt Alexander Räkköläinen (Lopotin kauppiaan Timofei Räkköläisen veli) halusi sellaisen.  Jaakkiman Sanomat uutisoi 9.8.1907:

”Yksityiset tefonijohdot. Kauppias A. Räkköläinen on anonut lupaa saada pystyttää yksityisen tefonijohdon Kurkijoen keskusasemalta Alhon asemalle Kurkijoen pitäjän Alhon kylässä. Tieosa, jonka siwulla johto tulisi kulkemaan, on 16 kilom. pituinen”.  Sitten Käsisalmen sanomat uutisoi, että ”Rautatiehallitus on vaatinut kulkulaitostoimikunnan lausuntoa anomuksesta”. Läpi meni.  Käkisalmen Sanomat tietää 4.11.1907 kertoa: ”Telefoonimyönnytyksiä:  Senaatti on oikeuttanut kauppias Alexander Räkköläisen rakennuttamaan ja käyttämään noin 16 kilometriä pitkän johdon telefoonikeskusasemalta Alhon rautatieasemalle”. 

  • Kaikki hankkeet eivät nousseet siivilleen. Sanomalehti Ilmarinen tietää 23.8.1879 kertoa:

”Rouwaswäen suomalainen lukuseura (ruotsalaisella puhekielellä) Kurkijoella on rauhallisesti nukkunut kuoleman uneen. (Lähetetty).”  Vain tovi aikaisemmin oli uutisoitu tämän seuran perustamisesta. Näinköhän tämän sarkastisen kuolinilmoituksen lähettäjä on ollut kovinkaan surullinen tapahtumasta.

  • Laatokannorppa (Pusa hispisa ladogensis) on vain Laatokassa elävä norpan alalaji. Aikuinen laatokannorppa on noin 150 cm pituinen. Norppahavainnosta kertoo sanomalehti Wuoksi 1.8.1901:

Sai muksun hylkeen takaruumiista. Kun pari herrasmiestä oliwat uimassa wiime wiikolla Kurkijoen sataman wiereisessä uudessa ajanmukaisessa kylpylaitoksessa ja kun toinen herroista wielä mukawasti loikoili wedessä, tunsi hän yhtäkkiä juuri kuin raskaalla mallatsäkillä olisi paiskattu häntä selkään. Hän wilkaisi kiirusti taakseen ja näki wesikuplien seassa suurehkon esineen hywällä wauhdilla poistuwan sywyyteen. Tapausta luulisi loruksi, waan on se kuitenkin totta näin mätäkuun ajalla, koska toinenkin herroista näki tapauksen ja woi sen asianmukaisesti todistaa milloin hywänsä.”

  • Toinenkin kylpyuutinen, sanomalehti Laatokasta 23.8.1890:

”Naimaonnea kylpemässä.  Kun kaksi poikamiestä tuliwat wiime helluntaina muutamaan taloon Kurkijoen pitäjässä, niin kuuliwat he keskellä päiwää saunasta wastanroiskeen ja omituista lukemista. Pojat tarkastelivat tawattomalla ajalla kylpijöitä ja näkiwät ihmeekseen wanhan ämmän kylwettää röpsyttäwän talontyttöä lukien kylwetyslukuja. Kylwettäjä on eräs kahdeksankymmenen wuotias ämmä, joka oli wiisi omia tyttäriään saattanut kylwettämisellään onnellisiin naimisiin. Siis ei ihme jos hänen luultiin päästäwän tämänkin tytön ”jupinoista jouhisuiden, pakinoista partasuiden”.

  • Syrjintä oli käsitteenä tuntematon eikä ollut kiellettyä (tämä uutinen hävettää).  Wiipurin Uutiset lainaa 21.8.1888 sanomalehti Laatokan uutista:

”Keinoja mustalaisrasitusta wastaan. Kurkijoen kuntakokous on määrännyt 75 markan sakon jokaiselle, joka siinä kunnassa antaa suojaa mustalaisille, kertoo Laat.”

  • Tätäkään uutista ei saisi tämän sisältöisenä nykyisin julkaista. Sanomalehti Wuoksi 29.8.1891:

”Warkauksia. Tämän kuun 19 päiwää wasten yöllä warastettiin Kurkijoen pitäjän Rummunsuon kylässä Taneli Weikkolaisen aitasta 3 leipää ja lampaan jalka lihaa, Pekka Jussilaisen aitassa olewasta kirstusta 7 ruplaa ja 5 markkaa rahaa ja muuta tawaraa, sekä Tuomas Weikkolaisen aitasta yksi miehen puku, huopahattu, 4 sormusta, 2 piirongin awainta ja 1 aitan awain.  Warkaan perillä ei wielä olla, arwellaan mustalaisia syypääksi.”

  • Käkisalmelainen sanomalehti Wuoksi kertoo 8.8.1891 Kurkijoen kesäjuhlista ja käkisalmelaisten epäonnisesta matkasta niille:

 ”Kansanjuhlaa wietettiin wiime sunnuntaina Kurkijoella kansakoulun lähellä olewalla korkealla Mulimäellä. Juhlan awauspuheen piti opettaja Sinkkonen, juhlapuheen opettaja Matikainen. Wielä puhui juhlassa hra Pirhonen ja hra Kaksonen lausui sepittämänsä runon. Köörilaulua, torwisoittoa ja woimistelua esitettiin. Kansaa oli tawattoman paljon. Niinpä teki sinne huvimatkan Sortawalasta höyrylaiwat ”Walamo” ja ”Koitto”, jälkimmäinen tuoden juhlayleisöä Jaakkimastakin. Täkäläinen w.p.kunta ja joukko kaupunkilaisia teki myöskin huwimatkan juhlaan, mutta ”Aleksander” laiwa, joka oli luvannut olla Kiwisalmessa k:lo 2 päiwällä, saapuikin wasta kuuden seudussa Kiwisalmeen. Kun site pari tuntia taiwallettua tultiin Kurkijoelle oli juhlan ohjelma kentällä suoritettu. Pitäjän tuwalla näyteltiin ”Amalia ystäwämme” ja ”Pahassa pulassa”. Edellisen kappaleen sujuwan esityksen katsottuamme oli meidän käkisalmelaisten laiwaan kiiruhtaminen. Laiwa lähtikin heti kuin olimme kaikki kunnialla siihen saapuneet ja huutaneet innokkaan eläköön Kurkijoen w.p.k:lle.” (Muuten: tätä juttua seuraava uutinen lehdessä on otsikoitu: ”Nainen farmaseutiksi”).

  • Konstit on monet sanoi mummo kun… Wuoksi 8.8.1896:

Muurahaisten munia on Kurkijoella ruvettu pitämään hywänä kauppatawarana. Niinpä eräskin mäkitupalaiseukko teetti heinänsä talkoilla itse päästäkseen muurahaisten munia kokoomaan”.