Heinäkuisia uutisia 100 wuoden takaa

  • Sanomalehti Helsingfors Tidningar uutisoi 28.7.1838 onnettomuudesta Wiipurin läänistä:

”Kurkijoen pitäjän Mikrilän kylästä olleen talollisen Pekka Ollinpoika Puikkosen syödessä aamiaista, oli lihanpala takertunut hänen kurkkuunsa, minkä wuoksi hän muutaman minuutin kuluttua menehtyi.” (suomennettu). Kirkonkirjoihin merkitty kuolinsyy vahvistaa tapahtuneen: storknad (”läkähtyminen”).

  • Sanomalehti Maamiehen Ystävä kertoo nimitysuutisia 27.7.1850:

”Wirkaan wahwistettu”: koulumestarin sijainen A. Torikka pitäjään koulumestariksi Kurkijoen seurakuntaan.”

  • ”Wiipurin kirjallisuus-seuran antama” sanomalehti  Otawa  kertoo 28.7.1860 vastikään Tervussa toimintansa aloittaneen Kurkijoen meijerin tuotteista:

” Suomen juustoa on täällä näkynyt ruoka-puodiloissa kaupaksi kolmenlaatuista, nimittäin Moision juustoa, Sippolan juustoa ja Kurkijoen juustoa , wiime mainittua wasta äskösinä aikoina. Suomen juustoista walittawat kauppiaat että ne owat pahoja kuiwamaan, pahempia kuin ulkomaiden juustot”.

  • Sanomalehti Uusi Suometar julkaisi 13.7.1874 Kurkijoelta lähetetyn kirjoituksen, jossa kuvataan mm. näkymää Linnavuorelta. Olikohan 140 vuotta sitten Linnavuorelta, samalta paikkaa katseltuna, näkymä kaikkiin suuntiin – nykyisin metsä sen estää. 

”Kurkijoelta heinäkuun 3 p. (Kirje weikolle Sawosta). Ilmoitan sinulle, weikko, meidän hiljaisia rientojamme täällä Aaltojärwen partahilla, joka on ollutkin nyt jo kauan jäiden sulusta wapaa Kurkijoen kauppa-aluksille. Mennyt wuosi oli kumminkin kaikkien kaswien sekä aikaisemman kesän tulon wuoksi paljon loistawampi kuin tämä. Jäät seisoiwat tänä wuonna wielä Pietarinpäiwän jälkeen 7 kyynärää paksuina muureina Kurkijokeen pistäwän Laatokan lahden suusta, että kauppiasten täytyi jauhomatot hewosilla wedättää peninkulman matkaa Wätikän kylästä, johon saimat wihdoin pääsiwät. …Nyt wien minä sinun kertomuksillani wuoren korkealle harjulle, ja ehkä oma sydämeni johdattaa sinun korkeimpiin tunteisiin siitä juhlallisuudesta, joka siellä wallitsi. Tämä on Linnawuori aiwan lähellä Kurkijoen howia.  Onpa tämä itsestänsäkin luonnon ihana paikka, arwiolta noin 50 syltä korkea huippu. Sen itäpuolella seisoo jo melkein uudestaan rakennettu Kurkijoen howi; länsipuolella Raholan monimutkainen joki kiertelee, ja sen kahden puolen on awarat pellot ja monta suurta kylää ympäriinsä. Pohjaan katsoen näkyy taas korkeita wuoria ja wiheriäisiä laaksoja ja myöskin ihanasti aaltoilewia wiljawainioita. Etelässä kohottelee Laatokan lahden wesi rintojaan, tuoden monipurjeisia aluksia Kurkijoen satamiin.

  • Kurkijoen meijeritoiminta kehittyi merkittäväksi. Sanomalehti Karjalatar toteaa 13.7.1897:

”Suurimpana meijerinä Karjalassa woimme pitää Kurkijoen meijeriä. Meijerissä walmistetaan tätä nykyä noin 90 astiaa woita wiikossa”.

  • Sanomalehti Wiipurin Sanomat kertoo 30.7.1889 palstallaan Kirjeitä maaseudulta:

Kurkijoelta heinäkuun 27 p:nä 1889. Kurkijoki niin kuin tiedämme, laskee wetensä Laatokan lahteen. Maanwiljelysopisto on joen laskusuusta vasemmalla puolen, jos katsotaan joen laskupäästä. Opiston wastapäätä on Kurkijoen kirkonkylä, jossa löytyy kolme kauppapuotia. Tawaransa he hakewat Wenäjän pääkaupungista Pietarista, jota wastoin wiewät suuressa määrässä wuosittain parkkia sanottuun kaupunkiin, melkein enin kuin mistään muualta maamme satamasta”.  (Parkin –pajunkuoren - kiskominen toi lisäansiota monelle kurkijokelaiselle)

  • Karjalan radan rakentaminen toi erilaisia ilmiöitä alueelle. Sanomalehti Wuoksi uutisoi 26.7.1890:

”Salakapakoitsemista kuulutaan harjoitettawan Alhon tienoilla. Äskettäin oli wiinan waikutuksesta rautatietyömiesten wälillä kowa tappelukin, jossa oli puukkoja heiluteltu ja werihaawoja saatu”.

  • Oli Kurkijoella limonaaditehdaskin, joka mainosti tuotteitaan lehdistössä. Ohessa sanomalehti Laatokassa 27.7.1892 ollut ilmoitus. Rurik Olsoni oli tuolloin Kurkijoella apteekkarina.    

                                      
                                            ilmoitus_vesitehdas_laatokka_27.7.jpg

        

  • Kansallisuusaate oli nostamassa päätään ja kielikysymys oli esillä. Tämä Kurkijoen vesitehtaan mainos sai jonkun kansallismielisen lukijan kommentoimaan sarkastisesti ilmoituksen kieliasua sanomalehti Laatokassa 7.9.1892:

” Kansalaistunto – sinä olet suuri Karjalassa! Olemme täällä nähneet myötäwän selteri-, soda - ynnä muita wesiä Kurkijoen uudesta wesitehtaasta. Pullojen kyljessä koreilee tällaiset etiketit; ”Mineralwatten-fabriken i Kronoborg. Soda. Rurik Olsoni”. O, kansallistunto. – sinä olet suuri Karjalassa! Sortawalassa kuuluu olewan tekeillä myöskin tuommoinen mineraliwesien tehdas. Toiwokaamme, että sen isännällä on olewa enemmän ainakin asioimis-älyä kuin Kronoborgissa”.

  • Sanomalehti Wuoksi aloittaa 11.7.1896 otsikolla ”Omituinen tapaus” ja lehti jatkaa:

” Kurkijoella potkasi tuonoin nuori warsa leikkiessään suuren härän kanssa pihamaalla, härkää otsaan sillä seurauksella, että se paikalla heitti henkensä”.